Mielenterveysbarometri 2025: 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä

43 % suomalaisista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä. Aktiivisimmin järjestöjen toimintaan osallistuvat nuorimmat ikäluokat.

Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan 43 % yli 18-vuotiaista eli noin 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä ja 45 % melko tai jonkin verran tärkeänä. Aktiivisimmin mielenterveysjärjestöissä ovat itse mukana hieman yllättäen nuorimmat ikäluokat.

”Neljällä viidestä on mielenterveysongelmista joko omaa kokemusta tai sitten ystävien, omaisten, töiden tai harrastusten parista. Suomalaisten vankka halu turvata mielenterveysjärjestöjen rahoitus syntyy varmasti pitkälti tästä arjen ymmärryksestä”, sanoo Mielenterveyden keskusliiton järjestö- ja kehitysjohtaja Janne Jalava.

Suomalaiset luottavat vankasti mielenterveysjärjestöjen tarjoamaan tukeen. 82 %:n mielestä mielenterveysjärjestön toimintaan osallistuminen sopii hyvin mielenterveysongelmien hoitamiseen ja 74 %:n mielestä on tärkeää, että mielenterveysongelmiin on saatavissa myös järjestöjen tukea.

”Järjestöjen tuki kulkee mukana kaikissa vaiheissa: se kannattelee toipujaa ja hänen läheisiään ennen hoitoa, sen aikana ja sen jälkeen. Myös silloin, kun julkiset palvelut ovat riittämättömiä. On syytä muistaa, että läheiset eivät ole vain voimavara, vaan myös he tarvitsevat yksilöllistä tukea”, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.

41 % suomalaisista on sitä mieltä, että järjestöjen ja vapaaehtoisten tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään ns. normaalia elämää. Joka neljäs pitää tärkeänä vertaistukea eli sitä, että avun tarjoajalla on omaa kokemusta mielenterveysongelmista.

Mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen ei koko väestön tasolla ole vielä kovin yleistä. 6 % suomalaisista on joko jäseniä tai muuten itse osallistunut mielenterveysjärjestön toimintaan. Tärkeä havainto kuitenkin on, että aktiivisten määrä kasvaa sitä mukaa, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. 30-vuotiaista ja nuoremmista heitä on 12 % ja 31–40-vuotiaistakin 10 %.

Lisätietoja

Järjestö- ja kehitysjohtaja Janne Jalava, Mielenterveyden keskusliitto, janne.jalava@mtkl.fi, puh. 040 350 1538

Toiminnanjohtaja Tiina Puranen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, tiina.puranen@finfami.fi, puh. 040 567 0078